Lastuamisnesteiden hävittäminen ja työhygienia

Lastuamisnesteiden käyttöikä päättyy aikanaan kaikesta valvonnasta ja ylläpidosta huolimatta. Kaikella on rajansa ja käyttöikänsä. Miten sitten konepajassa tulisi toimia nesteiden hävittämisen yhteydessä ja kuinka suojautua nesteiden käytön ja hävittämisen yhteydessä niiden mahdollisesti sisältämistä herkistäviltä ja allergoivilta aineilta.

Ongelmajätettä

Nesteiden sisältämien aineosasten tai niissä käytön aikana tapahtuneiden muutosten tai niihin joutuneen lian takia ne hävittämisen yhteydessä luokitellaan aina ongelmajätteiksi. Ongelmajätteeksi on määritelty jäte, joka kemiallisen koostumuksensa tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle (JäteL 2§). Työstökoneissa nesteisiin käytön aikana joutuu yleensä mineraaliöljypohjaisia vuotoöljyjä, raskasmetalleja (työkaluista ja -kappaleista) tai muita epäpuhtauksia.

Järjestelmän puhdistus

Usein lastuamisnesteen käyttöiän tullessa tiensä päähän siitä ympäristöön leviävä tuoksu ei ole enää ”raikas”, vaan se voi vaihdella ollen lievästi tunkkainen taikka pahimmillaan aggressiivisen pistävän hajuista. Yleensä neste tulisi vaihtaa hyvissä ajoin ennen kuin sen haju on muuttunut vastenmieliseksi. Ennen vaihtoa yleensä nesteeseen sekoitetaan ns. systeemipesuainetta, jonka annetaan liottaa epäpuhtauksia koneen normaalin käytön aikana kahdesta päivästä viikkoon. Pesuaineen annostus riippuu merkistä, mallista ja tapauksesta. Liuotusjakson jälkeen kone ja nestejärjestelmä tyhjennetään, poistetaan lastut ja muut kiinneaineet sekä pestään ongelmapaikat tarkasti harjalla ja lopuksi huuhdellaan huolellisesti tuoreella n. 2-3% nesteellä viimeisten epäpuhtauksien poistamiseksi. Puhdistuksessa ei saisi oikoa vaan siinä on syytä olla huolellinen, jotta uudella nesteellä olisi täytön jälkeen mahdollisimman puhdas ja hyvä lähtökohta toimia.

Systeemipesuaineet ovat lähes aina nesteen emäksisyyttä lisääviä peseviä komponentteja sisältäviä aineita joita on markkinoilla desinfioivina ja vain pesevinä. Kummanlaista pesunestettä tulee kulloinkin käyttää, riippuu vanhan nesteen kunnosta ja mikrobiologisesta tilanteesta sekä uuden täytettävän nesteen vaatimuksista. Oikeasta menettelystä kannattaa aina keskustella nesteen toimittajan kanssa.

Hävittäminen ja jätteen määrän vähentäminen

Käytetty lastuamisneste on aina hävitettävä määräysten ja asetusten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa aina nesteen toimittamista ongelmajätteen hävitystä harjoittavan yrityksen käsiteltäväksi (luvan varaista toimintaa). Poikkeuksen tekevät ne, tyypillisesti isommat konepajat, jotka ovat investoineet nesteiden hävitykseen käytettäviin laitteisiin ja teknologiaan. Näillä laitteilla pyritään vähentämään hävitettävän jätteen määrää erottamalla emulsiosta vesi ja saattamaan se viemäröitäväksi kelpaavaan kuntoon. Jäljelle jäänyt öljy toimitetaan lopulta ongelmajätteen käsittelijälle. Nämä laitteistot tyypillisesti perustuvat ultra suodatukseen, käänteiseen osmoosioon tai haihduttamiseen. Kemiallista erottamistakin on joskus käytetty veden ja öljyn erottamiseen nesteestä. Näin toimien voi konepaja saada taloudellista etua alentuneina hävityskustannuksina, kun suurta määrää vettä ei tarvitse polttaa käsittelylaitoksessa jätteenä. Nämä laitteistot ovat vielä sen verran kalliita, ettei ainakaan pienten pajojen kannata ryhtyä toimeen pelkästään taloudellisista lähtökohdista. Toisaalta erottamista on mahdollisesti saatavissa ostopalveluna ongelmajätteitä käsitteleviltä yrityksiltä.

Työhygienia ja -terveys

Kaikki lastuamisnesteet, joitain harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta, ovat alkalisia (pH 8,5 – 10), jolloin ne voivat liuottaa ihoa suojaava rasvakerrosta, mikä voi aiheuttaa ihon paksuuntumista, halkeilemista ja tulehtumista. Vaurioitunut iho on huono suoja kemikaaleja ja tulehtumisia vastaan. Ihotulehduksen syntyyn vaikuttavat käytetyn leikkuunesteen ikä ja konsentraatio, altistumisen kesto ja aiemmat ihovauriot. Useiden lastuamisnesteiden lisäaineiden sekä epäpuhtauksien on todettu aiheuttavan allergista kosketusihottumaa. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi liuenneet metallit, formaldehydi, etyylidiamiini, dipenteeni, kolofoni, trietanoliamiini ja atsoväriaineet. Myös lastuamisnesteisiin liuenneet metallit saattavat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa. Voimakkaimmin allergisoivia metalleja ovat nikkeli, koboltti ja kromi, mutta joitakin kadmiumin, kuparin, mangaanin, sinkin, berylliumin, antimonin ja alumiinin aiheuttamia tapauksia on todettu. Metallien liukeneminen riippuu työstömuodosta ja työstettävästä materiaalista. Eniten liukenemista tapahtuu hiottaessa helposti liukenevia aineita sisältäviä materiaaleja, kuten kovametalliteriä tai stelliittiä.

Altistumista ja oireilua

Iho-oireita esiintyy etenkin käsissä, pään alueella ja reisissä. Käsien iho-oireet johtuvat märkien työstökappaleiden ja työvälineiden käsittelystä tai leikkuunestesumulle altistumisesta ilman työkäsineitä. Kangas- tai nahkakäsineet läpäisevät hyvin lastuamisnesteitä ja voivat aiheuttaa työhön sopimattomina huomaamatta ihoaltistumisen. Reisien iho-oireet voivat johtua nesteroiskeista tai taskuissa säilytettävistä likaisista käsineistä ja työkaluista. Lastuamisnesteiden pääsy iholle tulisi pyrkiä estämään ja tarvittaessa tulisi käyttää sopivia suojia, kuten käsineitä ja essuja jne.

Lastuamisnesteaerosoleille altistuneilla työntekijöillä on havaittu esiintyvän normaalia enemmän hengityselinoireita, kuten yskää, limaisuutta ja nuhaa sekä työperäiseen astmaan viittaavia oireita. Nesteissä olevat mikrobit voivat aiheuttaa työntekijöille hengitystieinfektioita ja hygienian ollessa puutteellista myös ruuansulatuskanavan infektioita sekä sairauksia. Hoitamattomat haavat ja naarmut voivat aiheuttaa tulehduksia. Mikrobit voivat lisäksi aiheuttaa muita hengityselinoireita, kuten kurkkukipua, nuhaa ja yskää. Ne voivat myös aiheuttaa kroonisia sairauksia, kuten astmaa ja kroonista keuhkoputkentulehdusta. Oireita aiheuttavia tekijöitä ovat mikrobien lisäksi endotoksiinit eli gram-negatiivisten bakteerien soluseinämien osaset, mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja useiden homesienten tuottamat mykotoksiinit.

Suosituksia

Työtehtävän päättyessä kädet tulisi pestä miedolla saippualla (pH 5 – 6), joka samalla palauttaa ihon normaalin happamuuden. Myös perusvoiteiden käyttö käsien pesun jälkeen estää käsien liiallisen kuivumisen ja nopeuttaa mahdollisten syntyneiden vaurioiden korjautumista. Lastuamisnesteen kastelemat vaatteet pitää vaihtaa puhtaisiin mahdollisimman usein.

Yleisiä nesteisiin liittyviä käyttö ja työhygienia ohjeita koneistajille ovat:

• Perehdy käyttöturvatiedotteeseen ja noudata annettuja ohjeita

• Huolehdi suojavarustuksen käytöstä, kunnosta ja puhtaudesta: käsineet, suojalasit, vaatteet, kengät ja kuulosuojaimet jne.

• Vältä tarpeetonta kosketusta nesteiden kanssa

• Huolehdi hygieniastasi pesemällä mahdolliset nestejäämät ja roiskeet pois iholta

• Pidä työvaatteet ja -käsineet kuivina ja puhtaina

• Huolehdi nesteiden puhtaudesta ja hyvästä ylläpidosta, koska olet työympäristössä itse suoraan nesteen vaikutuksen alainen

Markkinoilla on monenlaista nestettä ja niiden valmistajaa. Kaikkia näitä valmistajia sitoo EU alueen yhteinen lainsäädäntö ns. REACH asetus ja siten käyttäjän turvallisuus on lain ja asetusten perusteella yritetty turvata. Kuitenkin eri valmistajien tuotteissa on eroja toisten ollessa turvallisempia kuin toisten. Kuitenkin käyttäjän tulee ymmärtää tekemänsä työn luonne, missä ollaan kiinteästi ihoa ja terveyttä rasittavien aineiden kanssa tekemisissä, ja ottaa vastuu henkilökohtaisesta suojautumisesta ja työympäristön turvallisuudesta.